Keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus on tekemässä raskaita leikkauksia, joita on perusteltu talouden kuntoon saattamisella. Taloustieteilijät ovat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että taantumassa tehdyt leikkaukset vahingoittavat taloutta ja estävät käänteen parempaan.
– Hallituksen tilannearvio on väärä. Suomen talous ei ole niin syvällä kriisissä kuin väitetään, ja jos olisi, raju leikkaaminen olisi täysin väärä toimenpide – siinä tapauksessa pitäisi elvyttää, sanoo Helsingin yliopiston tutkimusjohtaja ja taloustutkija Mika Pantzar.
Hän on myös Aalto-yliopistoon kuuluvan Helsingin kauppakorkeakoulun dosentti ja Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori. Pari päivää ennen hallituksen säästö- ja leikkauslistan julkistamista Pantzar arvioi, että Suomen talous on hiljalleen kääntymässä nousuun eikä hän siksi nähnyt perusteita myöskään elvytykselle.
– Kannatan neutraalia talouspolitiikkaa, elvyttää ei tarvitse, mutta on liian varhaista tehdä raskaita säästöjä. Nykyisessä taloustilanteessa jättisäästöt eivät ole vastuullista talouspolitiikkaa, koska todennäköisenä seurauksena olisi suurtyöttömyys ja sen kautta pitkään jatkuva budjettialijäämä, Pantzar sanoi tuolloin.
Hänen näkemyksensä väärin ajoitettujen leikkausten seurauksista edustavat taloustieteen valtavirtaa.
– Akateemisista ekonomisteista 90 prosenttia katsoo, että silloin kun taloudessa menee huonosti, leikkaukset ovat tuhoisia, Pantzar toteaa.
Laaja yksimielisyys vallitsee myös siitä, että pidemmällä aikavälillä Suomen julkista taloutta on tasapainotettava, mutta säästöt on toteutettava vakaan kasvun kaudella. Oikein ajoitetut leikkaukset eivät horjuta talouden kokonaistilannetta.
Leikkaukset nitistävät orastavan elpymisen

Suomen talouden elpymisestä kertoo esimerkiksi tilitoimisto Talenomin huhtikuinen barometri, joka mukaan pk-yritysten liikevoitto oli ajanjaksolla 04/2014–03/2015 peräti 11 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttiyksiköllä.
– Vallalla on vääristynyt käsitys siitä, että hallitus voisi omilla toimillaan nostaa talouden menestykseen. Menestys syntyy siitä, että työntekijät, yrittäjät ja yritysjohto ovat osaavia – mutta hallitus voi tuhota menestyksen väärin ajoitetuilla säästöillä, Pantzar sanoo.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka on perinteisesti ajanut ankaraa talouskuria, on varoittanut Suomea vaarantamasta talouden orastavaa elpymistä rajuilla ja nopeilla leikkauksilla.
– Suomen talous olisi ollut kääntymässä parempaan, mutta nyt se hiipuu. Täällä on kuunneltu aiemmin hyvinkin tarkkaan IMF:n näkemyksiä, mutta nämä varoitukset on ohitettu.
Tuore hallitus ei voi perustella leikkauspäätöksiä taloustieteellä eikä -historialla, sillä niiden valossa leikkauksille asetetut tavoitteet – talouden elpyminen ja velkasuhteen paraneminen – eivät toteudu.
– Leikkaukset ovat todella rajuja. Kun kotimainen kysyntä supistuu niiden seurauksena, talouskasvu tyrehtyy, eikä valtion velkaantumisaste todennäköisesti laske vaan nousee, Pantzar selittää.
Hän myös muistuttaa, että valtion on paljon helpompi maksaa pois velkaa kuin luoda uusia työpaikkoja.
– Jos politiikalla hävitetään työpaikkoja, pitäisi miettiä, miten ja missä niitä uusia syntyy. Jos tämä on pelkkää työpaikkojen tuhoamista, tästä tulee Suomelle kallis juttu.
Lasku leikkauksista lankeaa pieni- ja keskituloisille
Hallituksen tälle vaalikaudelle päättämät 4 miljardin euron leikkaukset ja säästöt kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin. Säästöjä haetaan nostamalla esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja, koululaisten kerhomaksuja sekä päivä- ja hoivakotien asiakasmaksuja. Opintotukikuukaudet vähenevät, erikoissairaanhoidon kuluja karsitaan, mikä voi vaikeuttaa hoitoon pääsyä, ja eläkeläisten asumistukea leikataan.
– Raaimpia ovat työttömyysturvaan kohdistuvat radikaalit leikkaukset ja lääkekorvausten pienentäminen. Ne sattuvat ihmisiin, jotka ovat jo vaikeuksissa, Pantzar sanoo.

Kaikkiaan sosiaalietuuksista säästetään seuraavan neljän vuoden aikana noin 1,5 miljardia euroa.
Hallitus leikkaa vuosina 2015–2019 myös koulutuksesta ja tieteestä 600 miljoonaa euroa, edellisellä vaalikaudella toteutettujen noin 1,7 miljardin euron säästöjen lisäksi.
– Suomi loistaa kaikissa kansainvälisissä vertailuissa siinä, että meillä on todella hyvin koulutettuja ihmisiä. Suuret säästöt uhkaavat rapauttaa inhimillisen pääoman, Pantzar arvioi.
Maailmanpankin mukaan inhimillinen pääoma eli käytännössä laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä selittää vauraissa maissa kaksi kolmannesta kansantulosta ja kolme neljännestä kansallisesta varallisuudesta. Inhimillisen pääoman rapauttaminen kaventaa menestymisen mahdollisuuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Leikkauksia on puolusteltu paljon silläkin, että velkaantuminen olisi väärin tulevia sukupolvia kohtaan.
– Argumentti on yksi tyhmimmistä – että ihmisten kouluttaminen ja terveenä pitäminen olisi tulevilta sukupolvilta syömistä? Sehän on nimenomaan tulevien sukupolvien tukemista ja yhteiskunnan uusintamista, Pantzar tuhahtaa.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota yhteiskunnan uusintamiseen. Leikkaukset uhkaavat syventää kehitystä, jossa sosiaalinen liikkuvuus yhteiskuntaluokkien välillä vähenee ja huono-osaisuus periytyy. Jos kansalaisten kokemus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta murenee, ihmisten luottamus toisiinsa ja yhteiskuntaan joutuu koetukselle, ja viime kädessä siitä kärsivät kaikki. Myös kokonaisvaikutukset talouteen ovat negatiivisia.
”Säästölista on epäsolidaarinen”
Pieni- ja keskituloiset palkansaajat hyötyvät hallituksen lupaamista tuloveron kevennyksistä 16–18 euroa kuukaudessa, mikä tuskin kattaa nousevia maksuja ja vähenevien palveluiden aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi esimerkiksi kiinteistö- ja autonkäyttövero nousevat. Hallituksen säästöohjelma kasvattaa entisestään tuloeroja, jotka ovat Suomessa kasvaneet viime vuosina OECD-maiden ennätysvauhtia.
– Paljon on puhuttu hyväosaisten osallistumisesta näihin talkoisiin, mutta mitään sellaista ei ole nähtävissä – ellei sitten lasketa 50 euron veneveroa. Ratkaisu ei ole solidaarinen, Pantzar toteaa.
Toimeentuloerojen kasvu tekee hallaa myös taloudelle. IMF totesi vuosi sitten raportissaan, että talouskasvu on nopeampaa ja kestävämpää, mikäli kansalaisten välinen taloudellinen epätasa-arvo tasataan tulonsiirroilla vähäiseksi. Pantzarin mukaan talous pitäisi nähdä orgaanisena kokonaisuutena, jonka osat vaikuttavat toisiinsa.
– Julkisessa keskustelussa on tapana hokea, että Suomi elää viennistä. Kyllä, niin elää, mutta se elää myös siitä, että kotimarkkinoilla ihmisillä on työtä ja koulutusta.
Kun tavallisten kotitalouksien käytettävissä olevat varat vähenevät, kysyntä kotimarkkinoilla hiipuu, mistä kärsivät etenkin pk-yritykset. Toiset joutuvat vähentämään työntekijöitä ja osa ajautuu konkurssiin. Kasvava työttömyys nostaa valtion sosiaalimenoja ja laskee verotuloja, mikä syventää kurjistumisen kierrettä.
”Hallitus kiristää palkansaajia – uhka yhteiskuntarauhalle”

Hallitus vaatii työmarkkinaosapuolia sitoutumaan niin kutsuttuun yhteiskuntasopimukseen, joka laskisi työn yksikköhintakustannuksia vähintään 5 prosentilla. Käytännössä se tarkoittaisi palkanalennuksia, sillä työaika pitenisi korvauksetta noin 100 tunnilla vuodessa. Hallitus on ilmoittanut tekevänsä 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset, mikäli sopimusta ei synny tai hintakilpailukyky ei nouse toivotusti. Sopimuksen porkkanana hallitus lupailee miljardin euron kevennyksiä tuloveroihin.
Taloustutkija Mika Pantzar on uransa aikana kritisoinut paljon suomalaista konsensushakuisuutta, mutta uuden hallituksen uhkavaatimusta hän pitää järkyttävänä.
– Suomi on sopimusyhteiskunta, ei kiristäminen toimi täällä. Onhan se hurjaa: jos ette suostu palkanalennuksiin, rankaisemme koko yhteiskuntaa 1,5 miljardin leikkauksilla. Olemme vakavien konfliktien tiellä.
Pantzarin mukaan vastakkainasetteluiden kärjistäminen vie Suomea kohti yleislakkoa ja ehkä jopa ennenaikaisia eduskuntavaaleja.
– Hallitus ottaa liian suuren riskin, tässä on todella kovat panokset. Yhteiskuntarauha on vaarassa. En usko, että ay-liike voi suostua yhden osapuolen sanelemiin ehtoihin – tässä olisi pitänyt edetä neuvottelutietä.
Kaikki työmarkkinaosapuolet olivat ilmaisseet halunsa yhteisten ratkaisujen löytämiseen jo hallitusneuvotteluiden aikana. Iltalehti kertoi hallituslähteisiin nojaten toukokuussa 2015, että hallituksella olisi myös salainen toimenpidelista palkansaajajärjestöjen ja ammattiliittojen heikentämiseksi. Keinovalikoimaan kuuluisivat muun muassa työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen sekä jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden poisto. Pääministeri Juha Sipilä on kiistänyt listan olemassaolon. Suomessa on ollut yleislakko viimeksi vuonna 1956, ja sitä edeltävät ovat vuosilta 1917 ja 1905.
Yhteiskuntarauhaa horjuttaessaan hallitus ottaa myös suuren taloudellisen riskin. Pantzarin mukaan Suomella on korkea luottoluokitus osittain siksi, että Suomea pidetään vakaana neuvotteluyhteiskuntana.
– Kun yleislakon uhka lisääntyy, markkinat pelästyvät. Mikään ei säikäytä kansainvälisiä sijoittajia niin paljon kuin yhteiskunnalliset levottomuudet, hän toteaa.
Kaiken lisäksi Pantzar pitää kytkentää säästöpäätösten ja työajan pidentämisen välillä keinotekoisena.
– Tuottavuuden kasvattaminen on minun nähdäkseni kansakunnan elinehto, mutta se ei kasva sillä, että samat ihmiset tekevät viikossa vielä enemmän työtä. Jos säästötarpeet ovat oikeasti tosia, miten työtuntien lisääminen voi vaikuttaa päätökseen? Ne ovat täysin erillisiä ilmiöitä.
”Leikkauksia kiittävät lähinnä pankkiekonomistit”
Talouden asiantuntijoista hallituksen leikkaus- ja säästöpäätöksiä ovat kiitelleet lähinnä pankkiekonomistit, sanoo taloustutkija Mika Pantzar.
– He edustavat finanssisektorin näkökulmaa, ei heidän tehtäviinsä kuulu katsoa yhteiskunnallista kokonaiskuvaa.

Siitä huolimatta media käyttää pankkiekonomisteja jatkuvasti asiantuntijoina. Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa joulukuussa 2014 julkaistun selvityksen mukaan pankkiekonomisteilla on vahva yliedustus julkisessa talouskeskustelussa.
– Voi myös sanoa, että Elinkeinoelämän keskusliiton näkemykset ja oikeistolainen puhetapa ovat kaapanneet suomalaisen talouskeskustelun, Pantzar toteaa.
Valtionvarainministeriö julkaisi taloudellisen tilannekuvansa säästövaatimuksineen maaliskuussa 2015.
– Valtionvarainministeriö on kassanhoitaja ja heidän rooliinsa kuuluu korostaa talouskuria joka käänteessä. Olisin huolissani, jos he esittäisivät jotakin muuta. Yhteiskunnassa on aina erilaisia rooleja ja intressejä, joiden pitäisi tasapainottaa toisiaan, Pantzar sanoo.
Vaalien alla VM:n tilannekuva sai kuitenkin julkisessa keskustelussa korkeimman totuuden aseman, mikä kiihdytti puolueet esittämään toinen toistaan suurempia leikkauksia.
– Kilpalaulannaltahan se näytti: säästöjä neljällä, kuudella tai 10 miljardilla. Säästöjen koolla kilpaileminen on todella erikoista politiikkaa tässä taloustilanteessa.
Samalla vahvistui vallalla ollut käsitys siitä, että uskottavaa talouspolitiikkaa voi tehdä vain leikkaamalla ja kaikki muu on haihattelua. Hallituksen säästöpäätökset noudattelevat näitä tunnelmia.
– Luulen, että valtionvarainministeriössäkin on pelästytty, kun on nähty tämä lopputulos, Pantzar arvioi.
Talouspuhetta leimaa vaihtoehdottomuus
Pantzar on urallaan osallistunut itse ja yllyttänyt erilaisten talousnäkemysten edustajia kärjekkääseenkin vuoropuheluun – mutta tietyillä reunaehdoilla.
– Kiistellä saa, mutta taloustieteilijänä toivoisin, ettei keskustelussa toisteltaisi kummallisia, empiiristen faktojen vastaisia väittämiä. Kun on osoitettu, ettei jokin ole totta, niin sama väittämä on uutisissa taas seuraavalla viikolla. Kuten että Suomi olisi yksi velkaisimmista maista. Sehän on käsittämätöntä puppua: Suomella on velkaa euromaista toiseksi vähiten. Välillä tuntuu, että ihan tarkoituksella syötetään sellaista, mikä ei ole totta, ja se on järkyttävää.
Pantzar kritisoi talouskeskustelua myös vaihtoehdottomuudesta ja pakon retoriikasta.
– Kansakunnan varallisuus on huipussaan. Meillä valtavat luonnonrikkaudet, osaamista ja teollista pääomaa – etteikö Suomella olisi vaihtoehtoja? Tämä välttämättömyyden politiikka on vastenmielistä puhetta.
Pantzarin mukaan Suomella – poliittisilla päättäjillä, yrityksillä ja yksittäisillä ihmisillä – ei ole koskaan ollut niin paljon vaihtoehtoja kuin nykyään. Suomessa ja koko Euroopassa vallitsee kuitenkin yleinen näköalattomuus, joka näkyy taloudessa vakavana investointilamana.
– Olen paljon enemmän huolissani näköalattomuudesta kuin erilaisista vajeista. Kun ei ole näkemystä, miten mennä eteenpäin, ei ole uskallusta investoida tulevaisuuteen. Onko se sitten vaihtoehtojen puutetta, jos niitä ei kyetä näkemään?
Suomi on sokea varoittaville esimerkeille

Kansainvälisesti tarkastellen Suomi ui vastavirtaan, sillä taantumassa toteutetun leikkauspolitiikan tuhoisat seuraukset on tunnustettu laajalti. The Guardian julkaisi talousnobelisti Paul Krugmanin artikkelin leikkauspolitiikan epäonnistumisesta huhtikuussa 2015. Krugman ihmettelee, miksi Iso-Britanniassa yhä takerrutaan leikkauspolitiikkaan, jota ei pidetä enää vastuullisena ja vakavasti otettavana vaihtoehtona juuri missään muualla maailmassa – paitsi myös Suomessa. IMF myönsi jo vuonna 2012 aliarvioineensa vakavasti leikkausten negatiiviset vaikutukset talouteen.
– Esimerkiksi yhdysvaltalaiset ekonomistit ovat kyseenalaistaneet leikkauspolitiikan kauan sitten ja ihmettelevät eurooppalaisia ratkaisuja, Panzar sanoo.
Myös käytännön esimerkit puhuvat omaa kieltään. Kun Espanja aloitti ankaran säästökuurin EU:n ja rahoittajien painostuksesta vuonna 2010, maan julkinen velka oli noin 60 prosenttia bruttokansantuotteesta – saman verran kuin Suomella nyt. Vuosien vyönkiristyksen seurauksena Espanjan velkasuhde on tänä päivänä noin 100 prosenttia, työttömyysaste liki 25 prosenttia ja 40 prosenttia lapsista elää köyhyydessä.
– Onhan se valtavan iso päätös: ottavatko poliitikot vastuun, että meille kävisi kuten Espanjalle? Olen sillä lailla optimisti ja uskon, että poliitikot eivät voi olla niin tyhmiä – mutta sehän nähdään, taloustutkija Mika Pantzar sanoi kaksi päivää ennen kuin hallitus julkaisi leikkauslistansa.
Suomessa puhutaan innokkaasti horisontaalisista innovaatioista, mutta todellisuudessa tällä suomalaisten ajattelu on jäyhää ja sektoriaalista. Se meidät köyhdyttää. Istutaan heinähäkin päällä – ei syödä itse eikä anneta toisellekaan. Kateus on vienyt kalat vesistä.
TykkääLiked by 1 henkilö
Panzarin kanssa samaa mieltä olen minäkin, diplomi ekonomi Åbo Akademista ja KTM Turun kauppakorkeakoulusta. Kansantalouden ymmärtäminen maan johdossa olisi ensiarvoisen tärkeää. Ihmetyttää sekin, että oikeusministerötä voi johtaa ilman alan opintoja ja tutkintoa. Politiikkaa.
TykkääLiked by 1 henkilö
Ville Yliaskan kirjassa Tehokkuuden Toiveuni tulee selväksi että tällainen leikkausmentaliteetti tai kuten itsekin ovat asiaa kuvailleet ”talouden talvisota” on elänyt ja vaikuttanut voimakkaasti Valtiovarainministeriön virkamieseliitin ja sitä kautta poliittisen eliitin toimintaan ja ajatusmaailmaan jo 70-luvulta lähtien.
TykkääTykkää
”Taloustieteilijät ovat kuitenkin lähes yksimielisiä siitä, että taantumassa tehdyt leikkaukset vahingoittavat taloutta ja estävä…”
No ei se nyt ihan näin mene. Itse asiassa EK:n; finansssisektorin ja vuorineuvos-armadan lisäksi myös pk-voittoisen Suomen Yrittäjien sekä lähes jokaisen vähänkään menestystä ja sitä kautta myös julkisuuteen päässeen kasvuyrityksen äänessä on ollut pikemminkin toiveikkuus uudesta hallitusohjelmasta. Kärsijänä työttömät – kyllä, mutta tavoittena myös ensimmäistä kertaa toviin se, että kyseisenen porukka pääsisi eroon tittelistään.
TyönTEKEMISEN tekemisen kannattavuus aina hyvä asia toivottavasti tästä eteenpäin.
TyönTARJOAMISEN mahdollisuuksien parantaminen lienee aina sen edellytys.
Hyvä Juha, Timo ja Alex!
TykkääTykkää
Mukavasti siinä oltu ymmärtämättä tekstiä. Ei siinä mitään, tukea saa vertaisryhmistä. Vaikka persujen paikallisryhmästä, siellä ei uuslukutaidottomuus pistä ikävästi silmään eikä sokeaa auktoriteettiuskoa vailla asiantuntijuutta katsota karsaasti. Samalla voi jutella nakkikioskin pyörittämisen vaikeudesta muiden pisnis-miesten kanssa.
TykkääTykkää
Kitinää kitinää vikinää vikinää. Mitä enemmän media ja julkisella puolella loisivat punaviherkaaderit kiukuttelevat, sitä varmempaa että hallitusohjelmassa on prikulleen oikein kohdennettuja leikkauksia. Parasta on että tätä vihervasemmiston uikutusta riittää vielä neljä vuotta!
TykkääTykkää
Listaamasi tahot pääsääntöisesti eivät ole talous_tietelijöitä._
Ylipäänsä koko suomalaista talouskeskustelua häiritsee todella pahasti vääristynyt käsitys siitä mitä tarkoittaa ”talouden” asiantuntija.
Yrittäjät ymmärtävät yritystalouden päälle, sitä ei kukaan kiistä. Ongelmaksi tämä muuttuu, kun yrittäjät tällä perusteella kuvittelevat ymmärtävänsä _kaiken_ talouden päälle. Yrittäjiä pitää kuunnella, mutta pääsääntöisesti kuitenkin väittäisin että taloustieteilijöillä on huomattavasti parempi kokonaiskuva kansantalouksien toiminnasta. Hyvin harva yrittäjä on esimerkiksi suuremmin tutustunut taloushistoriaan niin hyvin, että tietäisivät mitenkään kattavasti millaisia kokemuksia tietyntyyppisistä talouspoliittisista päätöksistä on missäkin päin maailmaa ollut. Harva tuntemani yrittäjä on tutustunut mihinkään talousteoriaan mitenkään laajemmin, kansantalousteoriasta puhumattakaan. Oman alansa yrittäjä tuntee yleensä hyvin, mutta erityisesti tyypillinen pienyrittäjä on hyvin todennäköisesti äkkiä metsässä yrittäessään kommentoida edes yritystoimintaa liian kaukana omalta alalta.
Valtion talous ja kansantalous ovat todella erilaisia järjestelmiä kuin yksittäisen yrityksen talous, ja olennaisesti paljon monimutkaisempia. Monet ”maalaisjärjellä” selkeiltä näyttävät lainalaisuudet eivät yksinkertaisesti päde. On siis vaarallista kuvitella että yrityspuolen kokemus tekisi ihmisestä automaattisesti myös valtiontalouden asiantuntijan. Kun valtiota yritetään johtaa kuin yritystä, tästä päädytään yhtä varmasti ongelmiin kuin jos valtiontaloutta johdetaan kuin kotitaloutta.
Yritystalouden ja valtiontalouden eroista on kirjoiteltu paljonkin, tässä yksi tutustumisen arvoinen teksti.
https://hbr.org/1996/01/a-country-is-not-a-company
Erityisesti EK:sta ja finanssisektorista kannattaa muistaa, että niiden äänitorvet eivät edusta Suomen talouden yleistä etua, vaan hyvin kapea-alaisten suuryritysten etua. Nämä edut joskus ovat yhteneviä kansantalouden etujen kanssa ja joskus eivät. Yleisenä totuutena voidaan kuitenkin muistaa, että kyseiset yritykset ovat kokoonsa nähden erittäin vähän työllistäviä.
(Lisäksi kyseiset yritykset ja niiden omistajat ovat todennäköisesti ihan vaan suurten rahakasojensa vuoksi suurimpia veronkiertäjiä.)
TykkääTykkää
”Itse asiassa EK:n; finansssisektorin ja vuorineuvos-armadan lisäksi myös pk-voittoisen Suomen Yrittäjien sekä lähes jokaisen vähänkään menestystä ja sitä kautta myös julkisuuteen päässeen kasvuyrityksen äänessä on ollut pikemminkin toiveikkuus uudesta hallitusohjelmasta.”
Ei siis ihme että parhaillaan sukelletaan entistäkin syvemmälle, koska he kaikki ovat harhautuneet toiveajatteluun. Juha Sipilä on varmasti vilpitön yrityksessään nostaa Suomi suosta, mutta takertuminen numeroihin, 5% tuottavuushyppyyn ja pakkomielle pidentää työaikaa pilaavat yrityksen. Kun tähän lisätään heppoiset ajatukset biotaloudesta (lue maataloudesta) Suomen pelastajana, olemme palanneet henkiseen kekkosslovakiaan.
Yksi vaihtoehto Juhalle: Työterveyslaitoksen profrssori Guy Ahonen kertoi jo vuosia sitten kuinka työhyvinvointiin panostaminen maksaa organisaatiolle itsensä moninkertaisena takaisin. Ahonen kertoi myös heikon työhyvinvoinnin maksavan Suomelle vuodessa 30 miljardia euroa! Eipä ole kukaan asialle nyky- eikä edellisessä hallituksessa korvaansa lotkauttanut.
TykkääTykkää
Ei ole enää Suomen päätettävissä kuinka paljon voimme velkaantua: http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/05/13/suomi-saattaa-joutua-eun-tarkkailuun/20156096/12
Yrittäkää ymmärtää, että Suomi on riippuvainen viennistä. Emme me voi kuluttaa velkarahalla niin paljoa, että pääsisimme pälkähästä. Kysynnän täytyy syntyä Euroopassa, jonne me viemme tuotteitamme. Samalla kilpailukykymme pitää saada kuntoon, että tuotteet menevät kaupaksi kun kysyntä virkoaa.
TykkääTykkää
Ottamatta kantaa ideologioiden väliseen mutapainiin voi Pantzarin artikkelia tutkia tästäkin tulokulmasta: http://128.199.58.173/2015/06/03/punainen-viiva/
TykkääTykkää
Mitä tuotteita nyt erityisesti veisit Eurooppaan? Mitkä ovat ne tuotteet joita niissä EU-maissa, joissa on ostovoimaa, kysyttäisiin niin, että meidän vientimme lähtisi nousuun? Kyllä, me olemme riippuvaisia viennistä, mutta Suomen kansantalous tarvitsisi teollisuusvetoisia työpaikkoja ja käytännössä teknologiayrityksien osaaminen olisi tässä avainasemassa. ja markkina-alueena pitää olla koko maailma. EU:ssa emme pärjää koska meiltä puuttuu sinne kelpaavat teolliset tuotteet. EUssa Saksa porskuttaa ja käytännössä yhdessä Ranskan kanssa päättää EU asioista. Meidän EU-hännystelijät nuolevat sen minkä ehtivät jotta pääsevät ”pöytiin joissa päätetään”. Suomen kohtalo ratkaistaan Suomessa, ei EU:ssa. Geopoliittinen sijaintimme on mikä on ja valitettava totuus ilman mahdollisuutta devalvoida on, että pysymme pinnan alla tällä hallituksen politiikalla. EU:n Venäjä pakoitteet iskevät pahiten vielä juuri Suomeen. Ehkä jopa ”hörppäämme henkeen” vrt. Espanjan tilanne.
TykkääTykkää
Täyttä asiaa. Luulin tätä Pantxaria aiemmin Stubbin sätkynukeksi, mutta onkin mies paikallaan. Onneksi myös eliitin Aalto- yliopistossa kasvaa tälläistä pahaa porvaristosta vasustavaa henkeilyä. Pidetään Suomi työssä eikä puikkotapellas. Hyvä Lylybja muu kovetikaarti!
TykkääTykkää
On vaarallista aliarvioida kansan syvien rivien voimaa. Jo nyt on kentällä sellainen uho, että pelkään yhteiskuntarauhan romuttumista ja väki saattaa nousta barrikadeille hallituksen erittäin lyhytnäköisen toiminnan takia. Me pientä palkkaa saaneet kovaa työtä tehneet hoitajat emme kovin paljon niele enempää. Olen itse ollut mukana hoitajien lakkoillessa ja kun uhattiin joukkoirtisanoutumisilla, enkä missään nimessä haluaisi enää ikinä kokea samaa. On helppoa saada porukka raivoihin, mutta hyvin vaikeaa peräytyä kunniakkaasti. Kärsijöinä ovat olleet perheet, lapset , sairaat ja koko yhteiskuntarauha.
TykkääLiked by 1 henkilö
Mistähän olisi pitänyt leikata? – Nythän kyse on siitä, että väheneviä verotuloja jaetaan tasaisesti vähemmän, eli jaetaan se mitä jaettavissa on. tahot, jotka esittävät nk. ”hyvätuloisilta” ottamista ovat ainoastaan osittain oikeassa. Valtion ja kuntien verovaroista maksettavien palkkojen alentaminen toisi säästöä, eli silloin olisi kyse hierarkian yläpään palkoista. Sen sijaan eiole mitään järkeä vaatia kannattavien, siis alleviivaan kannattavien, yksityisten yritysten palkkojen laskua – se ei varmaan olisi edes mahdollista. Yksityisen yrityksen, mikäli sillä on varaa, palkkojen korottaminen toisi lisää verotuloja enemmän kuin mitä omistajat maksavat osinkoveroa. Oikea elvytystie on saada lisää kannattavai yrityksiä ja vähnetää verovaroin maksettuja etuisuuksia ja palkkoja. – Infrastruktuuriin tehtävät ”elvytysinvestoinnint” saattavat tuoda tilapäisesti työtä ja tietysti saadaan asiat toimimaan paremmin, mutta sillä ei muuteta sitä tosiasiaa, että kansantalouden rakenne on pahasti vääristynyt.
TykkääTykkää
Balzarin analyyttisestä arvioinnista tykkäisi Marxin Kallekin. Samaa rataa kulkee myös omat mietteeni. Kyllä hallitus on lyönyt nyt niin kovat ja väärät latingit piippuunsa, että omille munilleen lassahtaa koko jytky! Valitettavasti vain kansa joutuu maksamaan tämänkin ”ilotulituksen”. Espanjan tietä kuljetaan. Ja niinhän siinä tulee käymään kuin entiselle pojalle, jolla ennen ei ollut paljon mittään, mutta kun aikansa säästi, niin kohta olikin jo 100% tuloihin
suhteutettua velkaa. Ei voi olla kovin pitkäikäinen tämmöinen
insinöörivetoinen hallitus….tai sitten Suomen kansa on todella kohtalonsa ansainnut.
Mutta hiotaanpa kirveet, puukot ja puntarit ja käydään taistoon, josta voi tulla nyt julmaakin julmempaa ja jossa mies ja nainenkin ja hänen aatteet nyt punnitaan.
TykkääTykkää
Kommarit täällä uhoo.
TykkääTykkää
Mitä yksityisten työeläkkeiden indeksien leikkaaminen tekee kansantaloudelle? Entä työeläkejärjestelmälle? Kuka hyötyy? Kuka osaisi selittää yksinkertaisesti miten tulonsiirto työllä ansaituista eläkevaroista asiakashyvitysten muodossa työnantajille on laitonta tai edes moraalitonta?
TykkääTykkää
kiitos Panzar! melkeen ainoo jonka pää ei tällä köyhät kyykkyyn -politiikalla ole osunut karjalan mäntyyn.
TykkääTykkää
Ovatko Panzarinkin mielestä eläkeläiset, sairaat, opiskelijat,lapset ja muut työstä syrjässä olevat LOISIA, kuten HS:n vihreä poliittinen toimittaja aria Pettersson tänään Enbusken haastattelussa ilmoitti? Vai onko vihreissäkin jo linjaerimielisyyksiä?
TykkääTykkää
Nyt tarvittaisiin niitä viisaita, jotka kehittää vientituotteita ja vientiä, sieltä se raha tulee. Täällä pyöritään vieläkin kuin pussissa (”näköalattomuus”). Ei se teitten korjaaminen, vaikkakin tärkeä sekin, tuo rahaa tai työ ajan lisääminen, kun se lisä tulee niille, jotka muutenki tekevä paljon. Kun meillä kerran on niin korkea koulutustaso, pitäisi sitä tietoa käyttää. Liiallinen holhoaminen on osasyynä ihmisten passiivisuuteen. Luotetaan liikaa yhteiskunnan apuun.
TykkääTykkää
Omat ajatukseni menevät samaa rataa. Melkein toivon Sipilälle uutta tulppaa, jotta tämä hullutusta loppuisi. Ja eikö Soinillakin ollut jotain vakavaa. Poliittinen kenttä on nyt kyllä todella heikossa hapessa, tietämättömyys ja taitamattomuus oikeus paistavat läpi.
TykkääTykkää
Ei ole ensimmäinen kerta, kun Keskusta veretseisauttavan vaalivoiton jälkeen purkaa sosiaalitukijärjestelmää avohakkuuperiaatteella samojen apupuolueiden säestäessä. 1990-luvun alussa koettiin samanlainen ilmiö, mikä johti kymmenien tuhansien ihmisten velkavankeuskierteeseen – sama uhka vaanii lähitulevaisuudessa…
TykkääTykkää
Sitä se teettää, kun valitaan diplomi-insinöörejä johtamaan maan taloutta. Suomalaisella Valiolla on EU:n Venäjä-pakotteiden seurauksena menetetty jo 500 työpaikkaa (Valion oman ilmoituksen mukaan). Kun kohnotetaan tästä talouskasvusta, tai siis sen puutteesta, kukaan ei hisahdakaan, että on itse sössitty suuri osa viennistä näiden EU:n asettamien pakotteiden seurauksena. Nyt lasku tästä halutaan maksattaa Suomen vähäosaisilla, etteivät yritykset menettäisi mitään, vaan saataisiin korvattua niille tulonsiirtoina kaikki mahdolliset tämän pakotesählingin aiheuttamat menetykset. ”Ei korppi korpin silmää noki”, sanoi äitini aina. Näyttää pitävän paikkansa!
TykkääLiked by 1 henkilö
Tervehdys.
Artikkelinne tuo mieleen muutaman kysymyksen:
”Akateemisista ekonomisteista 90 prosenttia katsoo, että silloin kun taloudessa menee huonosti, leikkaukset ovat tuhoisia, Pantzar toteaa.”
Kysymykset: Kuinka suuri osa akateemisista ekonomisteista katsoo, että ylivelkaantuminen on tuhoisaa? Olivatko Ahon-Viinasen hallituksen leikkaustoimet (mkl. devalvaatio) vääriä? Minusta ne olivat silloinkin oikeita, ja erosin (akateemisesta) ekonomiliitosta, kun AKAVAlaiset vastustivat Ahon-Viinasen talouspolitiikkaa Suomen talousahdingossa.
”… pk-yritysten liikevoitto oli ajanjaksolla 04/2014–03/2015 peräti 11 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan pk-yritysten liikevaihto kasvoi 1,5 prosenttiyksiköllä.”
Kysymys: Ovatko luvuissa mukana kaikki talousahdingon vuoksi samalla ajanjaksolla konkurssin tehneet yritykset?
” Leikkaukset ovat todella rajuja. Kun kotimainen kysyntä supistuu niiden seurauksena, talouskasvu tyrehtyy…”
Kysymykset: Talouskasvu? Missä? Mitä tapahtuu suomalaisyrityksille oleelliselle vienti- ja hintakilpailukyvylle, kun tehottoman talouden kuluja karsitaan?
”… säästöt on toteutettava vakaan kasvun kaudella.”
Kysymys: Onko professori Pantzar neuvonut aiempia hallituksia tekemään leikkauksia 1990 ja 2000-lukujen kasvuvuosina?
Kysymys Krugmanin lausunnoista: Onko toimittaja lukenut viimeisimpiä Krugmanin kirjoituksia Suomesta: “Finland’s two main export sectors … …have tanked; this creates the need for a sharp fall in relative wages to make up for the lost markets, but because Finland doesn’t have its own currency anymore this adjustment must take the form of a slow, grinding internal devaluation. Onko toimittajalla tai Pantzarilla antaa vinkkejä sisäisen devalvaation tekemiseksi muilla keinoilla kuin leikkauksilla?
”Vuosien vyönkiristyksen seurauksena Espanjan velkasuhde on tänä päivänä noin 100 prosenttia, työttömyysaste liki 25 prosenttia ja 40 prosenttia lapsista elää köyhyydessä.”
Kysymys: Mikä on tällä hetkellä euroalueen voimakkaimmin kasvava talous?
Pekka Savonen
Madrid
TykkääTykkää
Voisiko joku selittää simppelisti miksi pankkien ekonomistit ovat leikkauksien kannalla? Eikö pankeille olisi parempi jos asiakkaat ottaisivat (asunto)lainoja ja ”tuhlaisi”?
TykkääTykkää
Kyä näin on jotta Suomalaanen miäs jotaki on päättäny olla miältä, niin siittä ei perkule ruveta mielipiteitä muuttamahan joittenki rohvessorien takia. Kyä jämpti o näi.
TykkääTykkää
Samaa mieltä Pantzarin kanssa. Valtamedian talouskeskustelussa vaihtoehdot loistavat poissaolollaan. Ns klassisen talousteorian diktatuuri nähdäkseni hallinnut täällä jo 90-luvun lamasta tähän päivään ja sen ideologiahan on pitkälti sama kuin Suomen kokoomuksen rapakontakaisen veljespuolueen eli republikaanien politiikka: suurrikkaiden verotuksen jatkuva keventäminen ja valtion toimintasektorin minimoiminen yksityispuolen rahastettavaksi. Sipilän hallitus tiukasti jatkaa samoilla raiteilla, ja mitenpä muuten tämä menisikään; jatkaahan kokoomus edelleen porskutustaan jo yli 20 vuotta pitkällä hallintataipaleellaan.
TykkääTykkää
Miten Pantzar on pystynytkin tulkitsemaan IMF:n näkökulmaa noin suppeasti? Tutkijan sielulla luulisi, että tuntuisi hyvältä pohtia asioita analyyttisesti ja monelta kantilta. Jos luette Taloussanomien IMF:n vierailun jutun, niin avartuu vähän näkökulmat, suosittelen Pantzarillekin vielä yhden kerran perehtymistä siihen mitä IMF todellisuudessa sanoo. Mm. näin: ”IMF sanoi tänään myös, ettei se pidä ongelmana Suomen korkeita keskipalkkoja vaan keskitetyn neuvottelumallin luomaa suhteellisen suurta minimipalkkatasoa ja pieniä palkkaeroja. Erojen pitäisi olla suurempia, jotta matalapalkkaisen työvoiman kysyntä kasvaisi.” Lainaus taloussanomien artikkelista.
http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2015/09/15/imf-pomo-hammentyi-ennen-vaikeudet-yhdistivat-teita-suomalaisia/201511946/12
TykkääTykkää
Analyst hyvä, kommentoitu juttu on kesäkuulta, IMF taas ”sanoi” syyskuussa.
TykkääTykkää
Kuka on hallituksen talouspolitiikan linjausten takana oleva talousteoreetikko/idealisti? Ketkä ovat ne, jotka ohjaavat kansantalouden leikkausten tielle tässä tilanteessa? Hallitus päättää toki, mutta mistä tulevat linjaukset, valtionvarainministeriöstäkö? Kuka (NIMI) on kirjoittanut nuotit tälle tielle ??? Ihan pikkusen kiinnostaisi kun en niin tarkoin ole tätä seurannut.
TykkääTykkää
Erityisesti ihmetyttää se, ettei hallitus ole tarkemmin antanut perusteluitaan 5% ”hypylle”. Miksi juuri 5%, miksei 3% tai 15%? Jokainen kyllä ymmärtää mitä tarkoittaa 100% ”hyppy”(dippi).. Mikä on se käännepiste, jossa kansantalouden kulkusuunta leikkaamalla muuttuu?
TykkääTykkää
Joseph Stiglitz: The Price of Inequality: How Today’s Divided Society Endangers Our Future -kirja maalaa hienosti tämän leikkaustoiminnan seuraukset sanoiksi. Englannin ja Espanjan lisäksi muita esimerkkejä ovat Irlanti, Kreikka, Italia ja Portugali. Säästökuurilla ei ole saavutettu ensimmäistäkään positiivista, paikallista kansaintaloudellista etua. Kansainväliset yritykset ja pankit kyllä hyötyvät. Ja sitä etuahan tuolla eduskunnassa touhutaan, tietäen tai tietämättömyyttään, mutta touhutaan silti.
Islanti on 2008-ahdinkovaltio, jossa asiat tehtiin toisin. Pankeille ja yrityksille vastuu, ihmiset saivat pitää rahansa. Islanti on näistä maista ainut, jolla tänään menee hyvin.
TykkääTykkää