Oikeusprofessori Koskenniemi TTIP-sopimuksesta: Tässä luodaan suursijoittajien hallitsemaa maailmaa

TTIP-sopimus muuttaisi perinpohjaisesti eurooppalaisia yhteiskuntia, arvioi kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta. EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimukseen sisältyvä investointisuoja rajoittaisi merkittävästi valtioiden mahdollisuuksia säätää lakeja muun muassa ihmisten ja ympäristön suojaksi.

– TTIP on ennennäkemätön vallansiirto, koska se antaisi yksityisille amerikkalaisille sijoittajille mahdollisuuden haastaa julkisen vallan päätökset. Kansainvälinen pääoma saisi oikeuden vaatia julkista valtaa toimimaan itselleen edullisella tavalla, Koskenniemi sanoo.

Sijoittajat voisivat haastaa valtiot oikeuteen, mikäli katsoisivat menettäneensä voittoja uuden lainsäädännön vuoksi. Läntisessä Euroopassa on perinteisesti mielletty, että julkisen vallan tehtävä on toimia yleisen edun puolesta. TTIP-sopimus antaisi yhdysvaltalaisille suursijoittajille ja -yrityksille mahdollisuuden alistaa Euroopassa tehdyt demokraattiset päätökset ulkopuolisen tahon arvioitaviksi.

– EU-jäsenyys siirsi valtaa kansalliselta tasolta Brysseliin. EU on kuitenkin julkinen ja demokraattinen toimija. TTIP-sopimus olisi demokratian näkökulmasta EU-jäsenyyttä suurempi vallansiirto, sillä valtaa luovutettaisiin kansainvälisen liike-elämän vahvimmille toimijoille.

Talouselämän valta kasvaa yhteiskunnan kustannuksella

Martti Koskenniemi painottaa, ettei investointisuojan suurin vaara ole yksittäisissä oikeusjutuissa vaan systeemisessä muutoksessa. Oikeusjuttujen uhka lisäisi väistämättä kansainvälisten suuryritysten näkemysten painoarvoa esimerkiksi lakeja valmistelevissa ministeriöissä.

– Investointisuoja muuttaisi neuvottelutasapainoa radikaalisti suursijoittajien eduksi. Jos julkinen valta ajetaan seinää vasten niin, että taloudelliset toimijat saavat itse määritellä säännöt, joiden puitteissa ne toimivat, siirrymme konseptuaalisesti toisenlaiseen maailmaan.

Hänen mukaansa TTIP-sopimus on tärkeä osa taloudellista ja poliittista prosessia, jonka päämääränä on irrottaa talouselämä kansallisvaltioiden sääntelyvallasta ja demokraattisesta valvonnasta.

– Sijoittajansuoja on vankin ja selvin ilmaus tästä prosessista; talouden irtautumisesta yhteiskunnallisesta kontekstista omalakiseksi järjestelmäkseen. Tässä luodaan suursijoittajien hallitsemaa maailmaa.

Tämänkaltaisen globalisaation kannattajat pyrkivät muuttamaan politiikan ja maailmantalouden pelisääntöjä taloudellisten toimijoiden eduksi. Demokratian heiketessä kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi oman elinympäristöönsä puhtauteen tai tuoteturvallisuuteen kutistuvat entisestään.

Investointisuojakanteet rajussa kasvussa

Investointisuoja sisältyy useisiin jo solmittuihin vapaakauppasopimuksiin. Kansainvälinen trendi on selvä: suursijoittajat ja -yritykset haastavat valtioita yhä hanakammin oikeuteen. YK:n tilastojen mukaan investointisuojakanteiden määrä on hurjassa kasvussa. Vuonna 2000 suurpääoma nosti valtioita vastaan 13 kannetta, vuonna 2010 luku oli 35 ja vuonna 2015 ennätykselliset 70.

– Vapaakaupalla on paljon positiivisia vaikutuksia, mutta kuten kaikkea taloudellista toimintaa, sitä täytyy voida säädellä. Julkisen vallan tehtävä on säädellä, miten Suomessa tai EU:ssa saa toimia, Koskenniemi sanoo.

Suursijoittajat ja -yritykset ovat haastaneet valtioita oikeuteen mm. tupakkalakien kiristämisestä, todennäköisen hermomyrkyn kieltämisestä, kaivostoiminnan rajoittamisesta ja luonnonsuojelualueen perustamisesta. Ainakin tähän asti jutut on ratkottu suljettujen ovien takana kansainvälisissä välimiesoikeuksissa riippumattomien tuomioistuimien sijasta.

– Kokemukset ovat erittäin huonoja, koska samoista alkuasetelmista on päädytty vastakkaisiin ratkaisuihin. Tuomiot eivät ole ennakoitavissa, eikä niistä voi valittaa, Koskenniemi summaa.

Välimiesoikeuksilla on valtava valta

Koskenniemen antaman esimerkin mukaan yhdysvaltalaiset sijoittajat voittivat kanteen Meksikoa vastaan samoista lähtökohdista kuin kanadalaiset sijoittajat hävisivät omansa Yhdysvaltoja vastaan. Molemmissa jutuissa oli kyse ympäristömääräysten tiukentamisesta.

Välimiesoikeuden mukaan sijoittajien olisi tullut ymmärtää, että kalifornialaiset ovat ympäristötietoisia ja määräykset saattavat tiukentua. Meksiko puolestaan joutui maksamaan korvauksia päätöksestään suojella ympäristöä. Välimiesoikeuksissa istuu kulloinkin kolme liike-elämään erikoistunutta asianajajaa, joilla on valta määritellä, millaista lainsäädäntöä vastaajaksi joutunut valtio voi harjoittaa ilman korvausvelvollisuutta.

Jokainen sijoittajien nostama kanne maksaa valtiolle jopa kymmeniä miljoonia euroja, sillä välimiesoikeudessa osapuolet maksavat omat kulunsa. Hävityissä jutuissa valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset voivat nousta miljardeihin euroihin. Lisäksi kanneoikeus on yksipuolinen: valtiot eivät voi haastaa suuryrityksiä välimiesoikeuteen esimerkiksi ympäristörikoksista.

EU:n esittämät parannukset eivät ratkaise ongelmaa

EU-komissio esitteli syksyllä 2015 uudistetun investointisuojan sen jälkeen, kun edellä kuvattu tavanomainen malli oli saanut täystyrmäyksen EU-alueen kansalaisilta, erilaisilta järjestöiltä ja myös monilta talouselämän edustajilta. EU on ehdottanut TTIP-neuvotteluissa Yhdysvalloille uuden pysyvän tuomioistuimen perustamista. Ehdotuksen mukaan investointisuojakanteiden käsittelyt olisivat julkisia ja tuomioista voisi valittaa tuomioistuimen sisällä ylempään asteeseen.

– EU-komission esitys korjaa välimiesoikeuden teknisiä puutteita, mutta todellinen ongelma ei ole muuttunut miksikään. Suursijoittajat voisivat yhä haastaa valtion oikeuteen julkisen vallan käyttämisestä, Koskenniemi toteaa.

Investointisuoja nostaisi yhdysvaltalaiset suursijoittajat ja -yritykset ylivertaiseen asemaan Euroopassa. Heillä olisi oikeus kyseenalaistaa demokraattiset päätökset oikeudessa, toisin kuin eurooppalaisilla valtioilla, kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä tai talouselämän toimijoilla.

Tästä huolimatta näyttää siltä, ettei Yhdysvallat hyväksy investointisuojaan edes EU:n esittämiä teknisiä muutoksia. Asia käy ilmi Greenpeacelle vuodetuista TTIP-asiakirjoista. Sopimusneuvottelut saattavatkin ajautua umpikujaan.

– Kysymys kuuluu, hyväksyykö EU kertaalleen hylätyn mallin, mikä olisi poliittisesti vaikeaa. Amerikkalaiset eivät koskaan suostu mihinkään kansainvälisiin pysyviin elimiin – ja nyt heidän pitäisi luopua omasta, hyväksi havaitusta välimiesmenettelystään? En näe miten, tilanne voisi edetä, Koskenniemi arvioi.

Yhdysvallat ei ole koskaan hävinnyt välimiesoikeudessa

Nykyinen investointisuojamekanismi on Yhdysvaltain kehittämä, eikä se ole koskaan hävinnyt yhtään juttua välimiesoikeudessa, Koskenniemi kertoo. Yhdysvaltain näkökulmasta kansainvälisten sijoittajien kanteet eivät siis muodosta merkittävää taloudellista tai poliittista uhkaa valtiolle.

– TTIP-sopimuksella haetaan maailmaan oikeus- ja talousjärjestelmää, joka on jo voimassa Amerikassa, ja tästä mallista poikkeavat järjestelmät pyritään tuomitsemaan välimiesoikeuksissa. Tätä taustaa vasten ei ole ihme, että amerikkalaiset eivät ole hävinneet kertaakaan, Koskenniemi sanoo.

Yhdysvallat on perinteisesti suhtautunut kylmästi ylikansalliseen oikeudenkäyttöön. Sotarikoksia käsittelevä kansainvälinen rikostuomioistuin syntyi Yhdysvaltain aloitteesta, mutta maa jättäytyi sen ulkopuolelle suojellakseen kansalaisiaan mahdollisilta syytteiltä. Yhdysvallat ei myöskään kunnioita valtioiden välisiä riitoja ratkovan YK:n kansainvälisen tuomioistuimen ratkaisuja.

– Amerikka on hävinnyt kansainvälisessä tuomioistuimessa lukuisia juttuja, mutta se ei ole pannut täytäntöön yhtään hävittyä tuomiota. Investointioikeuden osalta emme tiedä, noudattaisiko se tuomioita, koska se ei ole hävinnyt yhtään juttua, Koskenniemi sanoo.

Voimistuva vastarinta horjuttaa TTIP-sopimusta

TTIP-sopimuksen vastustus on voimistunut sitä mukaa, kun tietoisuus sen sisällöstä on kasvanut. Keskeiset huolenaiheet liittyvät investointisuojaan, ruoka- ja kemikaaliturvallisuuden heikkenemiseen sekä kansalaisia suojelevan varovaisuusperiaatteen ja ympäristölainsäädännön murentamiseen.

Greenpeacelle vuodetut neuvotteluasiakirjat todentavat, että juuri näistä asioista neuvottelupöydässä käydään kauppaa. Asiakirjojen julkituloa on ennakoitu jopa kuoliniskuksi TTIP-sopimukselle.

– Pidän TTIP-sopimusprosessin seisahtumista tai kaatumista hyvin mahdollisena, Koskenniemi arvioi.

Vastustus oli voimakkaassa kasvussa jo ennen tietovuotoa. Helmikuisessa kyselyssä enää 17 % saksalaisista piti TTIP-sopimusta hyvänä asiana, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 55 %. Taloustutkimuksen huhtikuussa toteuttaman kyselyn mukaan suomalaisista 69 % vastustaa TTIP-sopimuksen investointisuojaa ja vain 7 % kannattaa sitä.

Suomi on kannattanut lämpimästi TTIP-sopimusta

EU ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet TTIP-sopimuksesta vuodesta 2013. Neuvottelijoiden mukaan TTIP-sopimus pitäisi saada valmiiksi nyt vuonna 2016. Koskenniemi pitää aikataulua täysin epärealistisena.

– Ei mitään mahdollisuutta, ei pienintäkään. Eikä vähiten siksi, että TTIP on sekasopimus, eli kaikkien 28 EU-maan kansallisten parlamenttien pitäisi se ratifioida.

Ranskan presidentti Francois Hollande ilmoitti toukokuun alussa, heti tietovuodon jälkeen, ettei Ranska hyväksyisi TTIP-sopimusta nyt kaavaillussa muodossa. Maan ulkomaankauppaministeri Matthias Frekl puolestaan pitää neuvotteluiden keskeyttämistä jo todennäköisenä vaihtoehtona.

– Yksittäinen EU-valtio ei voi hankkiutua TTIP-sopimuksesta eroon, jos siihen on kerran menty, mutta jokainen yksittäinen EU-valtio voi estää sen voimaantulon, kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi sanoo.

Esimerkiksi Itävallassa poliittinen johto on suhtautunut TTIP-sopimukseen kriittisesti jo pitkään, ja vastustavat äänet ovat nyt voimistuneet kautta Euroopan. Suomessa keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat kirjanneet TTIP-sopimuksen edistämisen hallitusohjelmaansa.

Pian selviää, onko Suomen virallinen näkemys muuttunut kriittisemmäksi julkitulleiden tietojen ja yhteiskunnallisen keskustelun myötä. Eduskunnan suuren valiokunnan on määrä ottaa TTIP-sopimukseen kantaa vielä ennen kesää.

Saana Katila
Toimittaja
Minimahti