Harvinaisen kaoottinen hallitustaival on päättymässä, ja nykypolitiikan seuraukset ovat arvioitavissa. Leikkaukset ovat vain syventäneet taantumaa, joten olisi korkea aika kääntää talous nousuun keynesiläisellä elvytyksellä, sanoo poliittisen talouden tutkija ja maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki.
Suomessa on harjoitettu vuosikymmenet uusliberalistista politiikkaa, minkä seurauksena talousongelmiin on vastattu mm. leikkaamalla julkisia menoja, myymällä valtion omaisuutta ja yksityistämällä palveluita. Heikki Patomäki esittelee uusimmassa kirjassaan Suomen talouspolitiikan tulevaisuus vaihtoehtoisen ja kattavan talouspoliittisen ohjelman. Myös Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta asettuu voimakkaasti elvytyksen kannalle tuoreessa raportissaan.
Suomi nousee suosta julkisilla investoinneilla
Heikki Patomäen mukaan Suomen talous voidaan kääntää nousuun julkisella elvytys- ja investointipaketilla, joka käytännössä maksaa itsensä takaisin. Paketti olisi suuruudeltaan 5 miljardia euroa vuodessa seuraavalla hallituskaudella. Patomäki ollut kirjoittamassa myös Vasemmistoliiton vaaliohjelmaa ja on itsekin ehdolla eduskuntaan Helsingistä.
– Aluksi elvytys suuntautuisi hieman enemmän julkiseen kulutukseen, kuten menoleikkausten perumiseen. Ohjelma kuitenkin keskittyy julkisiin investointeihin, kuten uusiin teknologioihin, liikennehankkeisiin, puhtaaseen energiaan ja koulutukseen, sanoo Patomäki.
Elvytyspaketti tarkoittaisi 5 miljardin euron vuotuista menolisäystä verrattuna Suomen vuoden 2013 reaalibudjettiin. Esimerkiksi Yhdysvallat elvytti vuonna 2010 suhteellisesti enemmän kuin Suomi tekisi toteuttaessaan Patomäen ohjelman.
– Paketin mittaluokka on 2,5 % Suomen BKT:sta, se ei ole massiivinen ohjelma, mutta sillä olisi radikaalisti positiivisia vaikutuksia.
Elvytys kannattaa lainarahallakin
Elvyttäminen olisi taloudellisesti kannattavaa siihen otetusta lisävelasta huolimatta. Suomi, kuten koko Eurooppa, on syvässä investointilamassa, minkä vuoksi julkisten menojen kasvattamisella olisi huomattavia positiivisia kerroinvaikutuksia. Elvytyspaketti nostaisi bruttokansantuotetta ja verotuloja sekä kääntäisi velkasuhteen laskuun muutamassa vuodessa.
Arviot elvyttämisen kerroinvaikutuksista eli esimerkiksi vaikutuksesta BKT:hen vaihtelevat kertoimien 0,5 ja 3,0 välillä. Suomen valtionvarainministeriön kerroinarvio on 0,5 eli kaikista pessimistisin, selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n euroaluetta koskevat arviot. Silti, vaikka VM:n arvio toteutuisi, elvytyspaketti olisi nykytilanteessa Suomelle taloudellisesti kannattava. Elvytyspaketti toisi myös merkittäviä säästöjä työllisyyden parantuessa.
Heikki Patomäen mukaan väistyvä hallitus on toiminut päinvastoin eli leikannut julkisia menoja elvyttämisen sijasta. Jopa IMF varoitti Suomea toukokuussa 2014 liian nopeista menoleikkauksista, jotka voivat syventää taantumaa ja estää talouden elpymistä alkamasta. Maaliskuussa 2015 Suomen valtionvarainministeriö esitti seuraavalle hallituskaudelle 6 miljardin euron leikkauksia.
– Vallitsevan talouspolitiikan takia kasvu on lakannut, eriarvoistuminen jatkuu ja talouden sekä yhteiskunnan rakenteet ovat rapautumassa. Tämän kehityksen haluan kääntää, ja kirjoitin kirjan näyttääkseni, miten se voidaan tehdä, Patomäki sanoo.
Taloushistoria todistaa elvytyksen toimivan
Taloushistoriasta on nähtävissä, että julkisten menojen leikkaus johtaa käytännössä aina taantuman syvenemiseen, kun taas julkinen elvyttäminen investointeineen johtaa taantuman taittumiseen. Esimerkiksi Britanniassa näin on käynyt joka kerta viimeiset 100 vuotta rauhanajan olosuhteissa.
– Jos leikkaaminen ja säästäminen johtavat velkasuhteen huononemiseen ja investoinnit ja elvyttäminen sen paranemiseen, niin kumpi on sitä vastuullista politiikkaa, Patomäki vastaa arvostelijoilleen.
Kun Espanjan julkinen velka ylitti 60 prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2010, EU painosti maan ankaralle säästökuurille. Nyt Espanjan velkasuhde on noin 100 prosenttia ja työttömyysaste liki 25 prosenttia. Taantuman aikana tehdyt julkisten menojen leikkaukset pahentavat käytännössä aina työttömyyttä.
– On päädyttävä siihen johtopäätökseen, että vallitseva talouspolitiikka ei toimi. Suomikin on nyt kiinni tuossa 60 prosentissa. Elvytyspaketin toteuttaminen nostaisi aluksi Suomen velkasuhdetta, mutta en usko EU:n sanktioivan. Jos niin kävisi, 100 miljoonan sakko olisi laskettava elvytyspaketin kustannukseksi – mikä ei muuta ohjelman kannattavuutta.
Talouspolitiikka on ideologinen valinta
Nykyisen talouspolitiikan perusta on ideologisesti latautuneessa klassisessa taloustieteessä, jonka teoreettisilla malleilla on suhteellisen vähän tekemistä todellisen maailman kanssa. Taloushistoria puhuu synkkää kieltään. Esimerkiksi talousnobelisti Joseph E. Stiglitz on osoittanut laajassa tuotannossaan, miten uusliberalistiset uudistukset ovat romahduttaneet talouksia ja ajaneet yhteiskuntia kriisiin kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa.
Heikki Patomäen mukaan vallitsevan taloustieteen edustajat pyrkivät vapauttamaan markkinat ja hyödykkeistämään kaiken mahdollisen.
– Näillä uudistuksilla on tyypillisesti negatiivisia seurauksia taloudelle ja yhteiskunnalle, mistä nämä ortodoksit päättelevät, että markkinoita ei ole vieläkään vapautettu tarpeeksi, koska maailma ei vastaa kilpailullista ihannemallia. Tästä seuraa uusi kierros, minkä jälkeen olemme taas samassa tilanteessa ja johtopäätöksessä.
Aiemmin uusliberalistisia uudistuksia on ollut tapana markkinoida lupauksilla talouskasvusta, hyvinvoinnista ja vapaudesta.
– Nyt ei enää luvata mitään, sanotaan, että olemme pysyvästi alhaisen kasvun vaiheessa ja siihen pitää sopeutua. On vain lupaus siitä, että kurjistamista jatketaan.
Suomen malli voisi muuttaa Eurooppaa
– Jos Suomi toimisi toisin ja osoittaisi, että se kannattaa, sillä voisi olla merkittäviä vaikutuksia EU:n talouspolitiikalle, Heikki Patomäki sanoo.
Suomesta tulisi hyvä esimerkki myös siksi, että täällä on noudatettu viime vuosikymmenet hyvinkin oikeaoppista uusliberalistia politiikkaa. Vaihtoehtoisin keinoin toteutettu talouspoliittinen käänne parempaan kyseenalaistaisi samat opit myös muualla Euroopassa.
– Olen tosissani huolestunut siitä, että nykymenolla monet Suomen sotien jälkeisten vuosikymmenten saavutuksista onnistutaan romuttamaan. Jos suunta ei muutu, Suomesta tulee taannehtivan kehityksen paikka ja kierre syvenee.
Uusi globaali rahoituskriisi on jo näköpiirissä, ja sen on arvioitu laukeavan seuraavan kahden vuoden aikana. Finanssimarkkinoille on syntymässä uusi kupla. Reaalitalous on lähes kaikkialla taantumassa, mutta sijoitustuotot ovat nousseet ennätyskorkealle. Se selittää osaltaan myös investointilamaa – tuntuvat nopeat voitot houkuttelevat pitkäjänteisiä panostuksia enemmän. Patomäen mukaan valtion rooli suurten investointien tekijänä olisi myös varautumista tuleviin finanssikriiseihin.
EU on syventänyt taantumaa
Suomella on mahdollisuus vaikuttaa kohtaloonsa omalla talouspolitiikallaan, mutta suuret linjat päätetään EU:ssa ja globaaleilla areenoilla. Heikki Patomäki uskoo vahvasti kansainvälisen talouspolitiikan mahdollisuuksiin hyvinvoinnin luonnissa, vaikka nykymuotoinen EU on epäonnistunut tehtävässä pahasti.
– Tarvitsemme eurooppalaisia ja globaaleja instituutioita, mutta niiden on oltava demokraattisia ja toimittava sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla.
Patomäen mukaan unionin harjoittama uusliberalistinen budjettikuripolitiikka leikkauslistoineen on syventänyt taantumaa koko talousalueella. Lisäksi salassa valmistellut vapaakauppasopimukset uhkaavat siirtää Euroopan demokratiasta suuryritysvaltaan.
– Sen sijaan, että annamme megakorporaatioden määrittää yhteiskunnallisen toiminnan mallit, meidän pitäisi luoda tilaa ihmisten omaehtoiselle toiminnalle, pk-yrityksille ja osuuskunnille. Tehdä säännöt reilummiksi lakkauttamalla veroparatiisit ja siirtohinnoittelu, joita hyödyntämällä suuryritykset saavat ansiotonta kilpailuetua, Patomäki sanoo.
EU:n on muututtava – tai Suomen lähdettävä
Kuluva kevät on merkittävä EU:n tulevaisuuden kannalta. Kreikan vasemmistolainen Syriza käy parhaillaan neuvotteluja EU:n poliittisten ja taloudellisten instituutioiden kanssa. Jos EU estää demokraattisesti valittua hallitusta muuttamasta tuhoisaksi osoittautunutta talouspolitiikkaa omassa maassaan, unioni ajautuu vakavaan periaatteelliseen kriisiin, joka voi kyseenalaistaa sen olemassaolon oikeutuksen. Patomäki arvioi, että jos EU ei anna Kreikalle mahdollisuutta kääntää kurssia, maa lähtenee eurosta – ja ainakin pari muuta saattaa seurata esimerkkiä.
Suomen väistyvä hallitus hyväksyi kaudellaan kourallisen uusia EU-budjettikurisopimuksia, joista jokainen on Patomäen mukaan huononnus ja vähentää entisestään kansallista liikkumavaraa. Mikäli hanke EU:n muuttamiseksi epäonnistuu ja unionista tulee pakkopaita, joka estää jäseniään harjoittamasta vaihtoehtoista politiikkaa, Patomäen mielestä Suomenkin on syytä irrottautua.
Toistaiseksi julkinen keskustelu aiheesta on ollut vähäistä, mutta seuraavat neljä vuotta saattavat voimistaa vaatimuksia Suomen politiikan muuttamiseksi, Patomäki arvioi.
– Jos Suomen kuristaminen vielä jatkuu, ero eurosta voi olla seuraavien eduskuntavaalien teema vuonna 2019.
Saana Katila
toimittaja
Minimahti
Lisää luettavaa Minimahti-sivustolla:
Blogi: Mistä on hyvä talouskasvu tehty?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita muualla netissä:
Helsingin Sanomat: Talousprofessorin mukaan puolueet, ekonomistit ja järjestöt ovat väärässä: ”Suomen talouspuhe täysin epä-älyllistä”
Taloussanomat: Kaksi talousreseptiä – lääkettä vai myrkkyä?
Yle: Seuraavan hallituksen matolääke on tässä: VM sopeuttaisi julkista taloutta 6 miljardin kulukuurilla
Heikki Patomäki: Kirjoituksia talouspolitiikasta – mm. vastine VM:n leikkausesitykseen
Minimahti 