Kokoomuksen Markku Eestilä kävi kolumnissaan rajuun henkilökohtaiseen hyökkäykseen. Hän rinnasti Minimahdin kunnianhimoisen yhteiskunnallisen journalismin sekä avointa demokratiaa tukevan adressihankkeen nk. valemedioihin. Olin selvästikin idealisti perustaessani Pysäytetään metsähallituslaki -adressin. Kuvittelin, että adressi saisi päättäjät keskustelemaan lakiesityksen sisällöstä ja esimerkiksi yhtiöittämisen vaihtoehdoista.

Mustamaalaamisen lisäksi Eestilä kumoaa tekstissään itse keksimiään virheitä. Adressissa ei väitetä, että uusi osakeyhtiö voisi myydä maat ja vedet itsenäisesti. Ongelma on lakiesityksen kohta, jonka mukaan Metsähallitus-yhtiö voidaan myydä eduskunnan luvalla. Destia on esimerkki valtion liikelaitoksesta, joka on yhtiöittämisensä jälkeen myyty sijoittajille eduskunnan siunauksella. Hallituksillahan on yleensä eduskunnassa enemmistö, joten myyntivaltuudet saadaan hyväksytettyä puoluekurin turvin.

Se, että myynti vaatisi eduskunnan luvan, ei siis ole riittävä tae sitä, että arvokkain kansallisomaisuutemme säilyisi tuleville sukupolville. Me suomalaiset emme voi ottaa sitä riskiä, että tämä tai mikään tulevista hallituksista myisi Metsähallitus-yhtiön, edes eduskunnan luvalla.

Heikkoa lakia ei pidä hyväksyä hatarin perustein

Eestilä väittää yhtiöittämiskiireen johtuvan EU:n vaatimuksista. Kilpailukomissaari Margrethe Vestager totesi kuitenkin joulukuussa 2015, ettei EU vaadi Metsähallituksen yhtiöittämistä – kyseessä on Suomen hallituksen ideologinen valinta. Mitä Eestilän mainitsemaan direktiiviin tulee, jopa eduskunnan talousvaliokunta on todennut, että vielä ei tiedetä, koskeeko koko direktiivi ylipäätään Metsähallituksen harjoittamaa metsätaloutta. Näin hatarilla ”varmuuden vuoksi” -perusteluilla emme voi säätää lakia kansallisomaisuutemme hallinnasta. Vaakakupissa on lähes kolmannes Suomen pinta-alasta.

Uuden metsähallituslain vastustus on ennennäkemättömän laajaa. Ankaraa kritiikkiä ovat antaneet mm. MTK, Pohjois-Suomen kunnat ja AVI:t, Saamelaiskäräjät, Puuliitto ja Metsäalan Asiantuntijat. Adressi on ihmisille kanava ilmaista tyrmistyksensä lakiesityksestä, joka on ilmeinen uhka Suomen luonnolle ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksille. Lain valmistelukaan ei ole täyttänyt avoimen demokratian vaatimuksia.

Eduskunnan on kuunneltava kansalaisia, järjestöjä, alueita – niitä, joita päätökset koskevat. Edustuksellinen demokratia ei tarkoita sitä, että vaalien jälkeen poliitikoilla olisi neljä vuotta aikaa toteuttaa visioitaan muusta yhteiskunnasta piittaamatta.

Lopuksi vastaus Eestilän vihjailuihin adressikampanjan taustoista. Perustin adressin omana itsenäni, aktiivisena kansalaisena ja toimittajana, koska suomalaisten oli saatava äänensä kuuluviin näin tärkeässä asiassa. Verorahoja ei ole kulunut senttiäkään. Adressi on joukkorahoitettu Mesenaatin kautta eli tavalliset ihmiset ovat tukeneet tärkeäksi katsomaansa asiaa ostamalla esimerkiksi kiitoskortin.

Nimien kerääminen jatkuu edelleen osoitteessa http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/

Saana Katila
toimittaja
Pysäytetään metsähallituslaki -adressin perustaja

Markku Eestilän kolumni Savon Sanomissa 9.3.2016.

Lehti on julkaissut vastineeni netissä tänään 10.3. ja paperilehdessä se ilmestyy 11.3.2016.